Pekka Tirkkonen hyppäsi tiistaina hurrikaanilaivan ruoriin tavoitteena nostaa JYP takaisin Liigan kärkikahinoihin. Kotimaisissa kaukaloissa hyvää jälkeä Savonlinnan Pallokerhon ja Lappeenrannan SaiPan peräsimessä tehnyt Tirkkonen pitää itseään helposti lähestyttävänä, mutta samaan aikaan myös vaativana käskijänä.
– Vaikka esikuvina on ollut paljon autoritäärisiä valmentajia, niin koen olevani pelaajaläheinen valmentaja. Vaatimustaso pidetään kuitenkin koko ajan korkealla, eikä siitä lipsuta, Pekka Tirkkonen linjaa.
JYPin ensi kauden valmennusryhmän täydentää Tirkkosen aisapariksi palkattu Ari Santanen, sekä menneellä kaudella hurrikaanivalmennuksessa vaikuttaneet Antti Turunen ja Jarkko Hyytiä. Kahta jälkimmäistä kasvoa uusi JYP-luotsi ei ole vielä ehtinyt tavata, mutta Santaselta ja Tirkkoselta löytyy yhteistä valmennushistoriaa SaiPan peräsimestä.
Pekka Tirkkonen ja Ari Santanen hyppäävät toden teolla JYP-valmennukseen mukaan 23. huhtikuuta käynnistyvien joukkueharjoitusten myötä (Kuva: Jiri Halttunen).
– Näillä näkymin tavataan Antin ja Jarkon kanssa lähipäivinä ensimmäisen kerran, jolloin varmastikin aletaan jo keskustella ensi kauteen liittyvistä asioista. Uskon, että pääsemme niissä hyvään lopputulokseen.
– Arin kanssa tunnetaan toisemme hyvin. Olemme vuosien saatossa oppineet hyvin tuntemaan mitä toinen ajattelee ja sillä tavalla yhteistyömme on toiminut saumattomasti. Olimme kolme kautta erillämme, mutta pidettiin kuitenkin koko ajan yhteyttä ja keskusteltiin asioista. Nyt saatiin mahdollisuus päästä jälleen tekemään yhdessä töitä ja olemme molemmat erittäin motivoituneita tästä pestistä.
Vahva identiteetti, taisteleva ja yhtenäinen
Harva muistanee, mutta Pekka Tirkkonen itse asiassa käynnisti uransa liigavalmentajana juuri JYPiä vastaan. Elokuussa 2012 Lieksassa pelattu harjoitusottelu joukkueiden välillä kirjattiin tuolloin hurrikaanimiehistön 3-2-voittoon.
– Neljän vuoden ajan SaiPaa valmentaessani kohtasimme JYPin kahdesti pudotuspeleissä. Runkosarjassakin pelattiin parhaimmillaan liki kymmenkunta peliä kaudessa vastakkain ja siihen päälle vielä jokunen harjoituspeli.
– JYP ja SaiPa ovat aina olleet hieman samantyylisiä joukkueita. Vahvan identiteetin omaavia, taistelevia ja yhtenäisiä joukkueita. Molemmat seurat ovat antaneet itsestään sellaisen kuvan, että ne ovat ikään kuin yhtä suurta perhettä.
Pekka Tirkkonen vietti kolme edellistä kautta sveitsiläiskaukaloissa ja saksalaisjäillä, joilta hänt oivoo palanneensa takaisin Liigaan erilaista kokemusta omaavana valmentajana. Myös kiekkosarjojen eroavaisuudet löytyvät samalta seisomalta.
– Keski-Euroopassa tehdään jääkiekon parissa asioita varmasti enemmän tunteella, kun taas Suomessa asioita mietitään paljon enemmän. Täällä ennemmin analysoidaan tilanteita, eikä anneta tunteiden viedä päätöksenteossa.
JYP oli ensimmäisenä Pekka Tirkkosen kintereillä ja lopulta jyväskyläläisorganisaatio sai haluamansa (Kuva: Jiri Halttunen).
”Aktiivista, aggressiivista ja nopeaa jääkiekkoa”
Hurrikaanivalmentaja toteaa seuranneensa Liigaa ja keskustelleensa kollegoidensa kanssa kotimaisesta kiekkosarjasta menneen kolmen vuoden aikana useaan otteeseen. JYP saa siis Pekka Tirkkosesta luotsin, joka tietää missä Liigassa tällä hetkellä mennään.
– Varmaan isoin juttu on ollut se, että peliä on pyritty nopeuttamaan kansainvälisen pelin vaatimuksiin sopivaksi. Luistelu on aina ollut tärkeää, mutta nyt se on varmaan vielä korostunut entisestään.
– Kiekolla pyritään pelaamaan nopeasti, eikä läheskään aina tyydytä enää hitaisiin viivelähtöihin. Joukkueet ovat alkaneet paineistaa enemmän, jolloin on myös pystyttävä pelaamaan paineen alla.
Kauden 2013-2014 päätteeksi Liigan parhaana valmentajana palkittu Pekka Tirkkonen tunnustaa myös sen tosiasian, että menestykseen ei ole oikotietä. Matkalla kohti huippua ei voida myöskään luottaa taikatemppuihin. Menestymiseen vaaditaan raakaa työntekoa.
– Me haluamme, että joukkue pelaa aktiivista, aggressiivista ja nopeaa jääkiekkoa. Yritetään pitää asiat mahdollisimmin yksinkertaisina, jotta pelaajat pystyisivät pelaamaan selkäytimestä. Kuviot ja systeemit on suunniteltava siten, että viive ja mietintäaika jäällä olisi mahdollisimman pientä.
